Olen lukenut kirjoja, kuinka ihminen voi alkaa kirjoittamaan viestejä henkimaailmasta. Asialla voi olla valon auttajat tai sitten korkempi minä, jota ihminen on alkanut vain paremmin tiedostamaan.

En ole koskaan osannut kirjoittaa runoja. Olen yrittänyt monesti, mutta ei niistä runoja syntynyt, ei vaikka kuinka olisin halunnut. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotkut osaavat lähes luonnostaan tehdä runoja ja jotkut eivät. Jokainen ihminen itsessään on uniikki. Sitä täytyy kunnioittaa, eikä jäädä pitkäksi aikaa harmittelemaan jotain mitä ei osaa. 

Alussa viestit olivat epäselviä, vain sanoja. Sanat saattoivat sopia huonosti sisältöön tai aihe muuttua kesken kaiken. Hiljalleen olen kuitenkin kehittynyt. Alun sanoista ja hieman runomaisista viesteistä onkin alkanut muodostua pitempiä viestejä. Viestit ovat positiivisia ja koen ne neuvoiksi, elämän viisauksiksi. 

Hiljennyin ja virittäydyin kuuntelemaan viestejä. Suljen silmäni ja pyydän heti alussa korkeammalta voimalta suojausta, että yhteys toimisi puhtaassa energiassa. Valkoisessa ja rakkaudellisessa energiassa. Pyydän enkeleiltä, korkempaa voimaa ja valon autajia lähettämään minulle viestejä. 

Tässä ensimmäisiä viestejäni:


- Matka pitkä on, suojaa antaa siltä, suuri, pitkä, pitkä tie on -

*

- Miksi olla arvokas, koruton, vaalea -

*

- Minne mennä, tie vie eteenpäin -

*

- Anna olla matkan laadun, minä tiedän paikanpään -

*

- Jos kylmän maan mennä voi, anna mennä, mielen virta kaunis,

kunnia kiinni pidä, ole varma. Minne mennä, mennä vain -

*

- Ilo on ihme, ilmeen kevyt tuulahdus. Kumma kyllä kiehtova, ken tietää,

minä en. Sinä ehkä, minä en -

*

- Mielen varman mennä, niille sijoilleen ja urilleen laskea alas -

*

- Matkan varren valitsen, sen seisten selviydyn, sinne mennä, minne sinne -

*

- Enkelit kertovat sanomaa paremmasta, palavasti suhtaudu, aina ennen ollut kiveen kirjoitettu, taaemmin järviin upotettu -

*

- Kuulenko minä, minne mennä, mennä vain, ilot ja surut selviävät aina, ne opastavat sinut polullesi, katso eteesi aina, löydä voima valon -

*

- Meressä on kaloja monta, mutta samanlaista kahta ei -


---


Viestejä on monia monia sivuja, mutta siirryn nyt hieman eteenpäin, viesteihin, joissa on enemmän sisältöä ja tekstiä on helpompi lukea. Tässä seuraavaa satoa:


- Viestejä rakkaudesta, luonnon äänet rauhoittavat, kaikkoaa kaikki murheet mitkä mieltä vaivaavat. Kaunis valtakunta, rauhallinen kuin meri. Miksi murehtia, älä anna sille tilaa kasvaa. Kasvata oma puusi, onnellisuutesi, lämpösi ja rakkautesi ja kunnioita sitä -

*

- Tässä päivässä on ilo ja rakkaus, silmien sinisten kauneus vailla mitään pelkoa, vapaudu, päästä tunteesi valloilleen, työstä, nauti ja opi. Oppi onnen kaikkea. Rakastan sinua, enkelit -

*

- Kauneus kirkas maa on alla jalkojemme, olemme kauniita, olemme täydellisiä juuri näin, omana itsenämme. Aina kauneus versoaa, sisältä kasvaa köynnöksen lailla. Ilmaa, vettä, aurinkoa, sillä kasvaa rakkaus -

*

- Silmiemme alla on maa, joka loistaa meille kauniisti, olemme matkalla, polulla vieraalla, silti niin tutulla. Ennen askelsimme samaa maata, nyt vain unohdettu se. Jokainen maan ihminen askeltaa omaa polkuaan valoon -

*

- Vailla murheita ihminen on kuin kivi ilman sielua, kyllä kaikella on sielu, jopa sillä kivellä. Kivi näyttää kylmältä ja elottomalta, sitä se onkin, mutta samalla sillä on myös sielu. Tämä onkin merkillistä, eikö vain? Kaksi asiaa, yksi asia, sama asia. Tiedon opetus kuule, näe selvästi, tunne tuntematonta. Tähtien alla olevan kiven, sen yksinäisen kiven, joka kuitenkin on yhteydessä luonnon kautta kaikkeen, jopa meihin ihmisiin. Tarinassa on opetus, väkevä sellainen, kunhan vain sen käsität -

*

- Mailla ja merillä matkaamme, tuuli alla purjeidemme, kuljettaa meitä tyynesti eteenpäin, meren kimallus, kauniit rannat, tietämme valaisevat aina -

*

- Rakkaus rinnan alla, sydämessä. Kirjoita meille runoja tai tarinoita. Kerro meille kaikki, jotta muistaisimme taas. Maan päällä kulkevat, kuin enkelit konsanaan. Kierrä ja kuule kutsu enkelten, he ovat täällä aina, meitä varten. Vanhat, muinaiset, mut eivät kuitenkaan poissa kokonaan -

*

- Taiteilijan sydän on avoin, kuin kultaa. Luova mieli johdattaa häntä eteenpäin. Kaunis inspiraatio muovaa tauluja, niistä jokainen on oma yksilönsä -